Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry - The League of Finnish-Israeli Associations Liiton säännöt Takaisin pääsivulle

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko valtakunta. Yhdistystä sanotaan näissä säännöissä liitoksi.

§ 2
Liiton tarkoituksena on toimia jäsenyhdistystensä yhdyssiteenä ja lisätä Israelin maan ja kansan tuntemusta sekä levittää tietoa Israelin kulttuurista, historiasta ja yhteiskunnasta.

§ 3
Tarkoituksiensa toteuttamiseksi liitto tekee jäsenyhdistyksiensä keskuudessa ja niiden ulkopuolella liiton tarkoitusperiä edistävää valistustyötä, harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa, järjestää kokouksia, kursseja ja matkoja, edistää heprean kielen opetusta sekä avustaa yhteydenpidossa Suomen ja Israelin viranomaisiin.

Toimintansa rahoittamiseksi liitto perii jäsenyhdistyksiltään jäsenmaksuja, järjestää varainkeräyksiä, arpajaisia, myyjäisiä sekä ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia.

§ 4
Liiton varsinaisiksi jäseniksi voivat päästä rekisteröidyt Suomi-Israel paikallisyhdistykset, jotka liittohallitus kirjallisesta anomuksesta hyväksyy jäseniksi.

Tukijäseniksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys, oikeuskelpoinen yhteisö, säätiö taikka yksityinen henkilö.

Jokainen varsinainen jäsen ja tukijäsen suorittaa jäsenmaksua sen määrän, jonka varsinainen liittokokous alkavaa kalenterivuotta varten kummallekin jäsenryhmälle vahvistaa. Jäsenmaksujen kantoperusteena käytetään jäsenyhdistysten jäsenmäärää toimintavuoden ensimmäisenä päivänä.

Liiton kunniajäseneksi liittokokouksella on oikeus kutsua liittohallituksen ehdotuksesta henkilö, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut liiton hyväksi.

Liiton kunniapuheenjohtajaksi voi liittokokous liittohallituksen ehdotuksesta valita yksimielisellä päätöksellä liiton järjestötoiminnassa erittäin ansioituneen henkilön.

§ 5
Liiton johdon muodostavat liittokokous ja liittohallitus. Päätäntävaltaa käyttää liittokokous ja toimeenpanovaltaa liittohallitus.

§ 6
Varsinaisia liittokokouksia on vuosittain kaksi: kevätkokous, joka pidetään viimeistään huhtikuussa, ja syyskokous, joka pidetään loka-marraskuussa.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin liittokokous itse tai liittohallitus niin päättää tai milloin vähintään kaksi (2) sääntöjen 4§:ssä mainittua liiton varsinaista jäsentä tai yksi kymmenesosa (1/10) koko jäsenmäärästä sitä kirjallisesti erityisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten liittohallitukselta pyytää. Kokous on pidettävä viimeistään kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun ylimääräistä liittokokousta on asianmukaisesti pyydetty.

Kokouskutsun toimittaa liittohallitus ja se on lähetettävä kirjallisesti liiton jäsenille vähintään kolme (3) viikkoa ennen kokousta.

§ 7
Liittokokouksiin on kullakin varsinaisella jäsenyhdistyksellä oikeus lähettää yksi (1) äänivaltainen edustaja jäsenmääränsä kutakin alkavaa sataa (100) jäsentä kohti, kuitenkin enintään kolme (3) yhdistystä kohti. Edustusoikeus ja äänivaltaisuus liittokokouksissa on vain jäsenmaksunsa maksaneilla varsinaisilla jäsenillä.

Läsnäolo- ja puheoikeus on myös liiton puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja liittohallituksen jäsenillä siinäkin tapauksessa, etteivät he ole virallisia liittokokousedustajia. Läsnäolo- ja puheoikeus voidaan myöntää myös muille liittohallituksen kutsumille henkilöille.

Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Äänestys on toimitettava umpilipuin, milloin vähintään kaksi (2) äänivaltaista osanottajaa sitä pyytää.

§ 8
Kevätkokouksessa

• käsitellään liittohallituksen selonteko liiton toiminnasta
• esitetään tilinpäätös, liittohallituksen toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto
• päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä liittohallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille
• päätetään niistä asioista, jotka liittohallitus liittokokoukselle esittää tai joiden esilleottamista jokin jäsen on viimeistään 15. helmikuuta kirjallisesti hallitukselle esittänyt

• käsitellään liiton toimintasuunnitelma
• määrätään varsinaisten ja tukijäsenten jäsenmaksun suuruus ja käsitellään talousarvio
• valitaan liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka samalla toimivat liiton puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana, sekä hallituksen muut jäsenet, joiden toimikausi kestää vuoden. Vaalikelpoisia ovat vain jäsenyhdistysten jäsenet.
• valitaan kaksi (2) varsinaista ja kaksi (2) varatilintarkastajaa
• päätetään niistä asioista, jotka liittohallitus liittokokoukselle esittää tai joiden esilleottamista jokin jäsen on viimeistään elokuun kuluessa kirjallisesti hallitukselle esittänyt

§ 9
Liittohallitukseen kuuluu liittokokouksen valitsemat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja vähintään neljä (4), enintään kaksitoista (12) muuta jäsentä. Liittohallitus valitsee keskuudestaan sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarpeelliset toimihenkilöt.

Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

Liittohallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt muutoin edellyttävät

• johtaa liiton toimintaa liittokokousten päätösten mukaisesti sekä tehdä aloitteita liiton toiminnan kehittämiseksi
• ohjata jäsenten toimintaa sekä valvoa sääntöjen sekä liittokokousten päätösten noudattamista
• valmistella liittokokousten käsiteltäviksi tulevat asiat

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, kaksi yhdessä. Juoksevissa asioissa nimen kirjoittaa sihteeri tai taloudenhoitaja yksin.

Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit on jätettävä tilintarkastajille viimeistään 1. maaliskuuta ja ne on palautettava liittohallitukselle kaksi (2) viikkoa myöhemmin. Taloudenhoitajan ja sihteerin tulee olla läsnä tilintarkastuksissa.

§ 10
Jos liiton jäsen ei suorita jäsenmaksuaan taikka on muutoin jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin se liittoon liittyessään on sitoutunut, tai jos se on toiminut liittoa vahingoittavalla tavalla, on liittohallituksella oikeus erottaa se.

Erottamispäätöksestä jäsenellä on oikeus valittaa liittokokoukselle jättämällä kirjallinen valitus liittohallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan.

Jos liittokokous, kuultuaan liittohallitusta ja erotettua jäsentä tai erotetun jäsenyhdistyksen hallitusta sekä hankittuaan muut tarpeelliseksi katsomansa selvitykset hyväksyy vähintään kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä erottamispäätöksen, se tulee voimaan heti.

Jos varsinainen jäsen tai tukijäsen eroaa liitosta, on siitä tehtävä kirjallinen ilmoitus liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava suullisesti liittokokouksen pöytäkirjaan.

§ 11
Kysymys näiden sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta voidaan ottaa esille ainoastaan sitä varten ilmoitetussa liittokokouksessa. Päätöksen tekemiseksi vaaditaan vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä. Purkamispäätös on voimaan tullakseen vahvistettava toisessa aikaisintaan kahden (2) viikon kuluttua pidettävässä, sitä varten ilmoitetussa liittokokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä.

Jos päätös liiton purkamisesta on tehty, on samalla päätettävä liiton varojen luovuttamisesta tarkoitukseen, joka on mahdollisimman lähellä liiton omia tarkoitusperiä.